Me tulemme taas, some viestiä toi!

Terveisiä Suomen suosituimman someyrityksen eli Varustelekan sosiaalisen median luennolta! Minulla oli ilo ja kunnia saada kuunnella someguru Valtteri Lindholmin ajatuksia hyvästä somekäyttäytymisestä yrityksen näkökulmasta. Kukapa ei haluaisi, että oma yritys hehkuu somessa ja on kaikkien huulilla positiivisessa mielessä. Ja somessahan on aina hyvä olla, sillä asiakas tarkastaa yleensä aina ensin yrityksen somesta ennen sen omia nettisivuja.

Päätin koota tähän muutaman hyvän pointin herra Lindholmin luennolta. Näillä pääsee mukavasti alkuun.

Somen suurin sudenkuoppa

Suurin sudenkuoppa yritykselle somessa on ajatus siitä, että sosiaalinen media = mainoskanava. Siihen on kolme neuvoa; ei, unohda asia ja usko huviksesi. Toki, somekanavat tarjoavat mahtavan reitin tuoda omaa yritystä, brändiä ja tuotetta esille lisää, mutta ensisijaisesti sosiaalinen media on nimensä veroisesti sosiaalinen media. Siellä luodaan kontakteja ihmisiin, nostetan tietoisuutta siitä keitä me olemme ja mitä me tarjoamme, sekä annamme – tietoisesti tai tietämättä – viestin siitä olemmeko me helposti vai vaikeasti lähestyttäviä, mukavia vai nuivia.

Markkinointia varten somekanavat tarjoavat omia mainostilojaan, joihin yrityksen kannattaa satsata. Ne toimivat tavallisella markkinointimeiningillä ilman piilojuttuja ja kommervenkkejä. Somessa kun niitä on, varsinkin, jos ajattelee, että ”minä ihan vähäsen vaan kerron tästä meidän uutuustuotteesta täällä Facebokissa, lisään julkaisun, laitan siihen hinnan ja pistänpä vielä linkin meidän sivulle, jotta asiakas löytää tuotteen äkkiä. Ai ja tää meemi on hirmu hauska, naurattaa, laitan sen jakoon, jotta me ei vaikutettais kankealta yritykseltä”.

Facebookiapa ei näin vaan huijata. Tuimasti ja tarkasti se katsoo, että sielläpä joku yrittää ilmaista markkinointia minun kanavallani ja tunkee miljoonaan kertaan nähtyä meemiä jakoon, ei muuten onnistu. Kostoksi tuhmasta käyttäytymisestä – josta ohjeistetaan Facebookin omillakin ohjesivuilla – Naamakirja antaa rettelöitsevälle yritykselle miinuspisteitä ja rajoittaa heidän näkyvyyttään. Sinne menee se päivitys, joka ei tavoita ketään, ja seuravasta napsaistaan tekstiä lyhyeksi niin, että nekin harvat, jotka päivityksen näkevät, pakotetaan painamaan ”lue lisää”-nappia ja sekös ihmisiä kiinnostaa ihan tuhottomasti. Minuspisteitä ei muuten edes korjata pois, paitsi tekemällä parempaa someliikehdintää ja välttämällä tietoisesti Facebookin rankaisulistan eri kohdat. Näin ei Facebookin tuhmuuspassi täyty leimoista.

 

Somen kurittava karhunrauta

Toinen suuri someongelma yritysten kohdalla on ajatus siitä, että somessa on oltava tietynlainen tai ettei some nyt sovi mitenkään meidän brändiin. Ehkä tätä voisi lyhyesti nimittää peloksi siitä, että yritys on jotenkin naurunalainen, tyhmä, epäammattimainen tai muuta mainetta tuhoavaa, jos se menee someen tai sen some ei ole yhtä kuiva ja kalvakka kuin suolaan säilötty silli.

Höpöhöpö.  Hiomaton timantti vetoaa yleensä sosiaalisessa mediassa helpommin kuin tappiin asti hiottu jalokivi.
Lisäksi, kumpi yleisesti jää mieleen paremmin ja vielä positiivisesti; rempseä ja rehellinen ote, jossa ei turhia kikkailla ja viilata pilkkua, vai se suolaan säilöttu silli, joka suoltaa korulauseita ja miettii jokaisen lauseensa viiteen kertaan ennen sen julkaisua? Onko sattumaa, että Varusteleka tykittää somessa ja on niidenkin tietoisuudessa, jotka eivät heidän aktiivista asiakas- ja fanikuntaa olekaan?

Pelin henki on, ettei sääntöjä ole

Hyvä nyrkkisääntö someviestinnässä on se, ettei sääntöjä ole. Yritys itse päättää miten se haluaa somea lähestyä, mutta suositeltuna ohjeistuksena on katsoa millainen valitun somen normaalin käyttäjäkunnan tapa kommunikoida oikeastaan on. Esimerkiksi Twitterissä tuntuvat pärjäävät hyvin näpsäkät, tehokkaat, sarkastiset, kärkkäät ja joskus jopa ”sopimattomat” somettajat.

Hyvänä esimerkkinä Twitterin mainiosta käytöstä on mainittava Helsingin rakennusvirasto, jonka itseään häpeilemätön, kärkäs ja humoristisen näsäviisas tyyli toi ihmiset lähemmäs rakennusvirastoa, pudottaen pois turhan pönötyksen sekä tunteen siitä, että virastolaitos on etäinen, mitään normi-ihmisen arjesta tietämätön norsunluutorni, jota ei oikeasti kiinnosta mitä viraston ulkopuolella tapahtuu. Heillä onkin melkein 14 000 seuraajaa, joka on Suomen mittakaavassa uskomaton suoritus, sillä Twitter ei nauti täällä mitenkään erityistä suosiota.

Hyvää rakennusviraston somelinjaa jatkaa heidän Instagramissaan viraston virallinen PR-huuhkaja Gunu – jolla on myös oma Twitter. Söpön Gunun avulla ihmiset pääsevät katsomaan missä kaikkialla rakennusvirasto oikeasti vaikuttaa ja tuo viesti välittyy hauskalla, mieleenjäävällä tavalla. Tätä lisää!

Jos rakennusvirasto voi olla Ankeuttajan sijaan Rohkelikko, eikö teidänkin yritys voisi olla sitä? Hyvä somen asiakaskunta, fanipiiri, seuraajajoukko – kuinka sitä haluaakaan nimittää – voi tuoda yrityksellesi enemmän tunnettavuutta ja hilloa kuin perinteinen maksettu mainos. Ei varmastikaan tarvitse erikseen kertoa, että Ankeuttajan muuttuminen Rohkelikoksi on tuonut lisää julkisuutta rakennusvirastolle myös muissa medioissa.

Ja sokerina pohjalla

Pidetäänhän eri sosiaalisen median kanavat erillisinä, joohan? Ei linkitetä Facebookia ja Twitteriä samaan, se ei vaan toimi. Eikä muitakaan. Jokaiseen kanavaan omat juttunsa.

Eikä rohmuta niitä somekanavia niin paljoa, ettei kukaan ehdi/jaksa/viitsi/kykene pitämään niitä kaikkia ajantasalla ja tuottamaan niihin oikeasti hyvää materiaalia. Tarvittaessa pelkkä Facebook riittää maailman suurimpana ja Suomen suosituinpana sosiaalisena mediana mille tahansa yritykselle.

Ettehän myöskään unohda, että some on erinomainen kanava keskustella asiakkaidenne kanssa ja saatuihin kommentteihin, kysymyksiin ja yksityisviesteihin on hyvä vastata. Finnairilla asiakaspalvelu pelaa nykyisin tehokkaimmin ja asiakasystävällisimmin juurikin heidän Facebookissa, jossa ihmiset myös mieluummin ottavat Finnairiin yhteyttä sen sijaan, että jonottaisivat puhelimessa toivoen jonkun vastaavan mahdollisimman pian.

Jos olet jo ehtinyt kompastella somen kanssa tai sinulla ei jää somelle aikaa / et ole vielä aloittanutkaan someilua, no worries. Nappaapa vaikka allekirjoittanut tai joku muu superassari mukaan tämän blogin jälkeen tuolta tiimiosastolta, niin laitetaan asiat kuntoon.

Kirjoittaja
Maarit Hyvärinen
Viestinnän ja kuvituksen #Superassari

SuperAssarit ovat Wannadon aikaan ja paikkaan sitoutumattomia työelämän vapaustaistelijoita ja ongelmien ratkaisijoita. Multityötä tekevä Wannado Oy on Irina Viitalan ja Anna Degerholmin yhdessä vuonna 2011 perustama SuperAssariyhteisö, johon kuuluu yli 20 markkinointiviestintään, tehtävien digitalisointiin, tapahtumatuotantoon ja sihteerityöhön erikoistunutta ketterää tekijää. #SuperAssarit 

 

Pysy ajan tasalla ja tilaa uutiskirjeemme!

Toimistot

Suomen pääkonttori

Wannado Oy
Taivaskalliontie 4 B
00600 HELSINKI
yhteys@wannado.fi

Espanja

Wannado Superassistants S.L
CIF: B93649119
Avenida de los Boliches 15,
Local 4-8 (entresuelo),
29640 Fuengirola Spain
fuengirola@wannado.fi

Laskutus

Laskutus

WANNADO OY
PL 39594
00021
LASKUTUS
laskutus@wannado.fi

Verkkolaskutus

Operaattori: OP-Pohjola-ryhmä (OKOYFIHH)
Verkkolaskuosoite: FI3757904320007656

Y-tunnus: 2418955-7