”Suurin osa yrityksistä, jotka tähtäävät vain tahkoamaan rahaa, eivät loppupelissä tahkoakaan rahaa. Tämä johtuu siitä, että raha kumpuaa arvosta ja arvo kumpuaa ihmisten auttamisesta. Kun tähdätään vain ’rahan’ tekemiseen, sokeudutaan rahalle ja unohdetaan se tärkein – arvon luominen auttamalla ihmisiä.”
– Sam Ovens
Sam Ovens on konsultti, joka auttaa yrityksiä kasvamaan ja menestymään. Ovensin taktiikka menestykseen on mielenkiintoinen; älä etene suoraan, mene mutkitellen.
Terve järki tietysti sanoo, että suora reitti on paras reitti. Kuka haluaa mennä kieroteitä ja tehdä asiat vaikeimman kautta? Ovens kuitenkin sanoo, että epäsuora lähestymistapa on itseasiassa helpompaa ja tehokkaampaa, kuin runnominen suoraan tiiliseinään ja sen läpi. Ovens uskoi ennen suoran tien olevan se paras, kunnes pysähtyi ajattelemaan omaa menestystään tarkemmin ja tajusi, että suurimmat läpimurrot olivat vahinkoja, sattumia, odottamattomia tapahtumia. Eivät hänen tiukkojen suunnitelmiensa tulosta.
Ovens perustaa ajatuksensa luontoon: Luonto ei koskaan etene suoraa linjaa. Ihmisen looginen mieli vetelee suoria linnunteitä asiasta toiseen. Ihmismieli taas luo kaaosta järjestyksestä. Luonto sen sijaan luo harmoniaa ja järjestystä kaaoksesta. Luonto ajattelee ja toimii epäsuorasti, liikkuen orgaanisesti mutkitellen, etsien sopivia koloja – ja on vielä hemmetin hyvä tässä.
Kuten uteliaaseen mieleen kuuluu, Ovens päätti testata ajatustaan omaan jämähtäneeseen yritykseensä, jossa kaikki oli loogista, järjesteltyä, tiukkaan aseteltua. Kaikki tämä käännettiin päinvastaiseksi. Vuoden sisällä yritys kasvoi hyytyneestä mutavellistä 20 miljardin arvoiseksi kirkkaaksi joeksi.
Ovens kiteyttää menestyksensä kaavan kolmeen pääpiirteeseen.
1. Itsen illuusio
Yrityksen ja bisneksen tiellä on aina se sama vanha vihtahousu-vihollinen; SINÄ. Kyseenalaistamme itseämme, päätöksiämme ja suuntaamme jatkuvasti. Kukaan ei arvostele ja ole niin armoton sinua kohtaan kuin sinä itse.
Ovensin mukaan tärkeintä on omaksua aivan uusi rooli ja kasvaa ulos itseään epäilevästä, arasta ja murehtivasta persoonasta. Menestyäkseen on jatkuvasti tutkittava itseään, pohdittava, mistä eri käyttäytymis- ja ajatusmallit tulevat. Olenko minä aidosti tätä? Voinko olla muuta? Ovens pitää persoonallisuutta jatkuvasti kehittyvänä, opittuna asiana, joka voidaan muokata ja oppia uudelleen milloin vain, kunhan sen eteen jaksaa nähdä vaivaa. Aivan kuin näyttelijä, joka vaihtaa rooliaan maailman näyttämöllä.
Älä siis jää oman itsesi vangiksi. Ovens kehottaa kysymään ”Kuka minä olen?” -kysymyksen sijasta kysymyksen: ”Kuka minusta on tulossa?”
2. Peili
Ovensin mukaan ihmisillä ei ole bisnes- tai työongelmia, vaan elämänongelmia, jotka heijastuvat bisneksiin ja työhön.
Yleensä ihmiset lähtevät yrittämään loogista tietä pitkin; perustetaan yritys nettisivuille, keskitytään omiin myyntitaitoihin, hiotaan markkinointia jne. Kun ongelmia ensimmäisen kerran tulee vastaan, niihin suhtaudutaan yritysongelmina ja ne yritetään myös ratkaista sellaisina.
Ovens sanoo, että yritys on kuin peili, josta sinä katsot takaisin itseäsi. Mitä tahansa tapoja tai käyttäytymismalleja sinulla on, ne heijastuvat takaisin sinulle yrityksesi kautta. Esimerkiksi jos yrittäjä uskoo, ettei kukaan kuitenkaan halua maksaa hänen palveluistaan ja että hän on huonompi kuin kilpailijansa, miksi asiakkaatkaan sitten haluaisivat hänen palveluitaan? Hän ei arvosta ammattitaitoaan, jolloin asiakkaatkaan eivät osaa sitä arvostaa. Suomalaisessa kulttuurissa oman kruunun kiillottaminen on hirveä synti, josta kumpuaa vain ylpeitä moukkia, mutta menestyäkseen on uskottava itseensä. Sitä Ovens ajaa takaa. Peilistä on pyrittävä näkemään se, mitä haluaa ulkomaailmalta.
Ovens kehottaakin tietoisesti toimimaan ja valitsemaan käyttäytymismalleja, jotka tukevat sitä, mitä itse haluat saada itsellesi.
3. Olemassaolon kaavat
Et ole se korkein kuviteltu versio itsestäsi vaan matalin versio siitä, millaisena voit itsesi hyväksyä.
Useimmilla meistä on unelmia ja toiveita, jotka kuitenkin jäävät saavuttamatta. Kirjoitamme ylös toiveita ja haaveilemme asioista, mutta toimimme kuitenkin jatkuvasti oman matalimman versiomme kautta. Emme koskaan sieltä korkeimmasta kuvitelmastamme käsin: mitä voimme olla, tehdä ja saavuttaa. Lyhyesti; me tyydymme. Meneehän tämä näinkin.
Ovens antaa esimerkin matalimmasta ja korkeimmasta itsestä ja sen kautta toimimisesta pankkitilillä. Suurimmalla osalla ihmisistä on Haavepankkitilisumma ja Paniikkipankkitilisumma. Haavepankkitilisumma olisi ihanaa saavuttaa, mutta harva jaksaa paneutua asiaan tosissaan. Meneehän tämä nykyinen tilanne tässä ihan OK.
Kun Paniikkitilisumma tulee todeksi – tilillä alkaa olla vähemmän rahaa kuin pitäisi – ihmisiin syttyy paniikista palo saada asioihin muutos. Paniikkitilisumma pistää vipinää kinttuun, ja ihminen pyrkii keksimään kaikki mahdolliset ratkaisut sekä työskentelemään uupumatta päästäkseen parempaan tilanteeseen.
Ovens kehottaa, että laatisimme oman elämämme tai yrityksemme kartan, johon merkkaamme unelmamme ja standardimme. Sitten katsomme, missä kohtaa ne ovat nyt. Löytäisimme siis sen matalimman version itsestämme, johon tyydymme, jonka jälkeen keskittyisimme nostamaan näitä standardejamme siihen, missä aidosti haluaisimme olla. Tämä motivoi ja innostaa suuntaamaan kohti parempaa.
