Tämä kirjoitus ei käsittele verkostoitumisen tärkeyttä tai parhaita linkkarivinkkejä, vaikka niillekin on paikkansa. Nyt puhutaan verkostojen johtamisesta ja siitä miksi verkosto-organisaatio menestyy. Organisaatioteorian saralla yksi kotimaisista guruistamme on Timo Järvensivu, jonka puheiden sytyttämänä haluamme jakaa verkostojen ilosanomaa.
Wannado on perustettu vuonna 2011, ja se on aina kasvanut orgaanisesti verkostojen voimalla. Toki maksettua mainontaakin on tehty, mutta verrattain pienillä summilla. Ylivoimaisesti suurin liidien lähde on aina ollut verkostot – asiakkaat suosittelevat Wannadon palveluita, ja yrityksemme johto on aktiivisesti kyntänyt kaiken maailman kerhoja ja kekkereitä.
Strategiana verkostot eli luottamus, vastavuoroisuus ja jatkuvuus
Verkosto-ajattelu on paljon muutakin kuin minglejä, henkilöbrändäystä tai referenssejä. Liiketoiminnassa ja yrityksen johtamisessa kyse on strategisesta valinnasta. Kasvua haetaan nimenomaan luottamuksen kautta, tekemällä ja auttamalla, sen sijaan että etsittäisiin esimerkiksi sijoittajia. Auttaminen on ratkaisukeskeisyyttä ja vastavuoroisuutta, joka on yksi verkostojen tunnuspiirteistä. Muita verkostotoiminnan piirteitä ovat luottamus ja jatkuvuus eli kumppanuus.
Verkostomainen toimintatapa eroaa perinteisestä hierarkkisesta korporaatiomallista. Ylhäältä alaspäin johdettujen prosessien ja auktoriteettien määrittämien roolien sijaan verkostoissa joustetaan, improvisoidaan ja innovoidaan. Roolit risteävät ja limittyvät samalla kun ongelmia ratkaistaan ajattelemalla laatikon ulkopuolelta. Oma-aloitteisuus on supervoima, ja vuorovaikutus on hyvin ratkaisukeskeistä. Asioita ollaan valmiita tekemään täysin toisin ja jos suunnitelma ei toimi, sitä voidaan muuttaa hyvinkin nopeasti.
Case Wannado: Verkosto-organisaation malliesimerkki
Wannadolla ratkaisukeskeisyys on kaiken lähtökohtana, ja se johtaa väistämättä verkostomaiseen toimintatapaan. Me joustamme aina asiakkaan tarpeen mukaan. Olemme ongelmanratkaisupalvelu – joka päivä saamme asiakkailtamme erilaisia haasteita, joihin etsitään ratkaisuja. Oma tiimi on rakennettu niin, että meiltä löytyy laaja kattaus erilaista kokemusta ja koulutusta. Jos ratkaisu ei löydy omasta tiimistä, lähdetään kyselemään verkostoilta. Asiakaskuntamme saakin jatkuvasti kauppaa toisiltaan, kun yhdistämme toisistaan hyötyvät tahot.
Henkilöstöjohtamisessa verkosto-organisaatio näkyy yksilön toimijuuden äärimmäisenä korostamisena ja vahvistamisena. Työvuosista ja titteleistä riippumatta työt menevät sille, jonka osaaminen ja kiinnostus parhaiten kohtaavat tilaajan tarpeen kanssa. Työllistämme monella tavalla ja tekijät ovat Wannadolla ennemminkin kumppaneita kuin resursseja. Meillä on vakituisia, osa-aikaisia, freelancereita, kevytyrittäjiä ja toiminimiyrittäjiä useissa eri maissa. Jokaisen kanssa sovitaan malli, joka parhaiten palvelee juuri kyseisessä yhteistyössä. Wannadolla vallitseekin yrittäjämäinen työtapa. Aika- ja paikkariippumattomuuden myötä jokainen johtaa itse itseään, asiakastöitään ja kalenteriaan.
Kasvun avaimet: oikea ihminen, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa
Verkosto-organisaatio ja verkostomainen toimintatapa perustuvat siis luottamukseen, vastavuoroisuuteen ja jatkuvuuteen, kuten Järvensivu meille kertoi. Perinteisiä ihmissuhdetaitoja siis, etenkin kun jatkuvuus ymmärretään kumppanuutena. No kauanko tässä nyt pitää kaveerata, että alkaa näkymään tuloksia? Liiketoimintastrategiana verkostot voivat olla esimerkiksi ulkoiseen rahoitukseen verrattuna hidas kasvumalli, mutta sitäkin kestävämpi. Liiketoimintaidean testaamiselle ja kehittämiselle on aikaa.
Rekrytoinnissa verkostot ovat tietysti lyömätön keino säästää aikaa ja rahaa. Lisäksi yrittäjämäinen, kumppanuuteen perustuva työtapa ovat yhä merkittävämpi (houkuttelevampi) erottautumistekijä. Tiimi on verkosto, jossa jokainen on tasa-arvoinen ammattilainen ilman turhaa mikromanageeraamista.
Niin liiketoiminnassa kuin johtamisessa verkoston keskiössä on lopulta aina (oikea) ihminen – virtuaalisesti tai läsnä, mikä nyt onkaan siinä tilanteessa paras ratkaisu.
