Joskus töissä unohtuu se, että yksityisasiat eivät ole asioita, joita tuodaan – tai voi edes tuoda – vapaasti esiin työpaikalla. Varsinkin, kun kyseessä on johto- tai edustustehtävä, on osattava erotella se, mistä voi ja mistä ei voi puhua. Yksityishenkilö on johto- ja edustustehtävissäänkin firman keulakuva. Asiakaspalvelun ruohonjuuritasolla korostetaan paljon sitä, että työntekijöiden asenne vaikuttaa asiakkaan kokemukseen ja sitä kautta mielikuvaan firmasta. Tismalleen sama asia tulee muistaa myös ylemmillä tasoilla. Oikeastaan, mitä korkeammasta asemasta on kyse, sen tärkeämpää on erotella siviilipersoona ja työpersoona toisistaan.
Vuonna 2006 amerikkalaisen lastenvaatefirman Abercrombie & Fitchin toimitusjohtaja Mike Jeffries sanoi haastattelussaan Salon.comille, että firman vaatteet on tarkoitettu laihoille, kauniille ja siisteille lapsille. Asia nousi julkisuuteen uudelleen 2013 Business Insiderin blogipostauksen myötä ja aiheutti somehaloon. Jeffriesin kommentin tuomitsivat kuluttajat, suositut bloggaajat ja vaikutusvaltaiset henkilöt. Jeffries itse kuitenkin odotti 12 päivää ennen kuin kommentoi vanhoja sanomisiaan, ja silloinkin hän sortui tuomaan esiin omaa yksityistä mielipidettään. Anteeksipyynnön sijaan Jeffries mutisi, että teksti on irrotettu asiayhteydestä ja tuotu esille julkisuuteen sillä tavalla, että siitä nousee sanomista.
Aivan varmasti nousee sanomista, jos toimitusjohtajan henkilökohtainen mielipide on, että hänen firmansa tuotteet sopivat vain niille ”oikeille” lapsille; kauniille, laihoille ja koulun siisteimmille muksuille, joita muut kadehtivat. Tästä ihanteesta poikkeavat lapset ovat kamalia eivätkä ansaitse hyviä asioita. Joku voisi jopa ajatella, että Jeffriesin mielestä vain kauniilla, laihoilla esittelylapsilla on aidosti ihmisarvoa ja merkitystä. Muut menkööt takaisin koloihinsa tai kulkekoot kadulla joko alasti tai ryysyissä.
Mainittakoon, että Jeffriesin kiukustuneen ulostulon seurauksena ryhmä Abercrombie & Fitchin osakkeenomistajia kirjoitti 9-sivuisen vetoomuksen firman johtoryhmälle pyytäen, että herra Jeffriesiä ei enää valittaisi toimitusjohtajaksi pestin päätyttyä.
Vaan valittiinpas kuitenkin.
Tässä loistava esimerkki yrityksen omasta viestinnästä ja mielikuvamarkkinoinnista tyyliin ”Älä tee näin”. Valitsemalla henkilökohtaisia negatiivisia arvojaan möläyttelevän toimitusjohtajan uudelle kaudelle firma antoi samalla siunauksensa hänen sanoilleen. Firma myönsi hiljaa ”Me olemme samaa mieltä. Meidän vaatteemme sopivat vain kauniille, laihoille ja cooleille skideille”.
Valitettavasti tarina ei kerro, paljonko firma menetti tuloja Jeffriesin henkilökohtaisten laukausten ja firman niille antaman hiljaisen hyväksynnän myötä. Veikkaan, että tulojen menetys on miljoonia, plus ryvettyneen maineen tuomat menetykset tulevaisuudessa.
