Jo nyt moni rutiinityö on automatisoitu, ja valtava määrä ihmistyöstä korvataan vielä oman työikäni aikana automaatiolla, roboteilla ja tekoälyllä. Voimme katsoa työmme tarpeen hiipumista vierestä, tai sitten ymmärtää muutosta ja auttaa asiakkaitamme tekemään järkeviä ratkaisuja tulevina vuosikymmeninä. Hankkia sitä osaamista ja ammattitaitoa, jota asiakkaamme tulevat tuossa muutoksessa tarvitsemaan.”
Näin kirjoitti meidän oma Anna Degerholm edellisessä Wannablogissa ”Robotit tulee, ne vie meidän työt ja miehet”. Työelämä on murroksen alla ja elämme historiallisesti merkittävää aikaa.
Neljäs teollinen vallankumous on täällä.
Ensimmäinen teollinen vallankumous otti vesi- ja höyryvoiman käyttöön ja koneellisti useita töitä. Toinen teollinen vallankumous käytti sähköä hyödykseen ja loi massatuotannot. Kolmas teollinen vallankumous koitti elektroniikan ja informaatioteknologian kehittyessä automaatioksi. Nyt meneillään oleva Neljäs teollinen vallankumous pohjautuu kolmannen vallankumouksen luomaan automaatioon.
Ajallisesti teolliset vallankumoukset ovat tapahtuneet erittäin lyhyessä ajassa. Kolmas teollinen vallankumous tapahtui 1900-luvun vaihteessa ja nyt olemme päätä pahkaa keskellä uutta vallankumousta. Tahti todennäköisesti kiihtyy teknologian kehityksen myötä.
Kenelläkään ei ole vielä mitään tarkkaa tietoa siitä, millaiseksi maailma muuttuu tämän neljännen vallankumouksen aikana. Varmaa kuitenkin on, että se tulee vaikuttamaan globaalisti kaikkialla ja kaikkeen. Poliitikkojen, osakkeenomistajien, yritysten ja koulutuksen on oltava muutoksessa mukana yhtenä rintamana, joka itsessään on jo haaste. Hyvin usein kuin ihmiset mieluummin tukeutuvat siihen vanhaan ja tuttuun, kun miettivät uutta tietä ja tapaa.
Pelottavaksi haasteeksi nousee myös se, tuoko tämä vallankumous mukanaan tasa-arvoa vai epätasa-arvoa. Jakaantuuko työ ja elinkeinon ansaitseminen paremmin laajemmalle maailman pienentyessä ja teknologisten mahdollisuuksien tullessa osaksi ihmisten arkea, vai luoko vallankumous alati väheneviä työpaikkoja, jotka kasaantuvat vain harvoille ja valituille. Sosiaalinen pelko nojautuu tällä hetkellä viimeisimpään vaihtoehtoon – ehkä osaltaan siksi, että monien maiden hallitukset, yritykset ja koulut yrittävät edelleen puksuttaa eteenpäin vanhaan tyyliin, ummistaen silmänsä neljännen teollisen vallankumouksen vaikutuksilta.
Jokainen on osa Neljättä vallankumousta
Neljäs vallankumous ei etene lineaarisesti, vaan laajenee jokaiseen suuntaan ja vaikuttaa globaalissa maailmassa jokaiseen maapallon kolkkaan, tavalla tai toisella. Mietitään vaikka miljardeja ihmisiä, joilta löytyy taskustaan kännykkä. Kännykkä nettiyhteyksineen mahdollistaa yhteyden toisiin ja itsenäisen tiedonkeruun lähes päättymättömästi. Tämä luo tilaa uusille ideoille, keksinnöille ja mahdollisuuksille tekoälyn, robotiikan, nanoteknologian, 3D-tulostuksen, bioteknologian, materiaaliteknologian, energiateknologian ja kvanttitietokoneiden saralla.
Näemme jo nyt virtuaalisia assistentteja, chat-botteja, tarkkailevaa ja ennustavaa tekoälyä, itseohjautuvia autoja ja lennokkeja (drone) – ja olemme vasta neljännen teollisen vallankumouksen alkumetreillä. Amazonin Alexa, tekoäly, joka ohjailee modernia smart-kotia käyttäjänsä sanallisin ohjein, ei ole enää mikään kummallinen uutuus. Ihmisen kehoa seuraavat älyvaatteet ja -kengät, ruoan pilaantumisesta varoittava jääkaappi, lääketieteen kybergentiikan saavutukset, asiakkaita palvelevat robotit ja virtuaaliseen todellisuuteen perustuvat pelit…
Kukaan meistä ei tule välttymään neljänneltä teolliselta vallankumoukselta.
Me Wannadolla olemme ehdottomasti sitä mieltä, että tähän murrokseen on reagoitava nyt, jos haluaa selvitä tulevista vuosikymmenistä.
